keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Määrittelyn ongelmia ja geneerinen äänijakso

Tervehdys, arvon verkkovaeltajat ja musiikin ystävät. Ovat koittaneet ajat elämäntieni varrella, jolloin musiikki ei enää johda mielenkiintojeni aavaa verkostoa, kuten ennen. Ei sentään, sana vain lentää vailla mittaa. Mikäli nyt kykenen ja rohkenen ilmaisemaan seikan kyseessä olevan selvästi, en kenties ole vain jaarittelun mestari, vaan kertojana solki suora sanojen puvussa uljaassa... Noniin...

Musiikki käsitteenä on sangen haasteellinen, ja siitä on hankala muodostaa yhtenäisiä määritelmiä. Siihen liittyvät monet sellaiset arkiset käsitykset, jotka pitävät yllä voimakkaita oletuksia siitä, millaista toimintaa ja millaisia "taiteellisia" objekteja musiikki kategoriana voikaan kattaa. Kuten aikaisemmin olen ilmaissut, musiikki voi merkitä niin perinteisesti säveltaidetta, kuin esihypoteettista kategoriaa tulkinnoille ääniaalloista, joista havaitsija kenties hahmottaa mielekkäitä säännönmukaisuuksia, joita voidaan analysoida musiikin teorian näkökulmasta. Kyseinen käsitys on kuitenkin sangen dogmaattinen, ja voi usein ohjata myös käsityksiin musiikista institutionaalisena käsitteenä, joka merkitsee ”säveltaiteen” riippuvuutta historialliseen traditioon. Musiikki olkoon vain funktionaalinen aksiooma, arkisia käsityksiä ynnä vuorovaikutusta puoltava kategoria kokonaisuuksille, jotka usein mielekkäinä kantautuvat korviimme eri lähteistä, olivat ne mitä hyvänsä.

Käsite yksinkertaistaa ajattelumme rakenteita. Näennäisesti käsitteet jopa mahdollistavat sellaisenajattelun, joista voimme tulla tietoiseksi.

Viime aikoina en ole juurikaan viettänyt hetkiä musiikin parissa, sillä mieltä ja tarkkaavaisuuttani ovat dominoineet muut henkeäsalpaavan kiehtovat asiat luovan toiminnan saralla, joita vain viitteellisesti mainitsen tässä aihiossa, jonka tulisi käsitellä musiikkia ja siihen liittyviä konteksteja. Koska aktiivisuutta suhteellisen vähän on ilmennyt parissa tulkinnan tavoittelun luovan toiminnan seurauksista, tyydyn paljastamaan viimeisten vuosien verkossa julkaisemattomia projekteja, joista moni ei mittaa optimaalista ole ajallisesti saavuttanut ollakseen kappale kokonainen, eikä liioin rakennetta monimuotoista, jonka vuoksi kesken on projekti jäänyt syystä tai toisesta. 

Seuraava linkki kuitenkin ohjaa tuohon koosteeseen, läpikatsaukseen kolmen viimeisen vuoden tuotannostani elektronisen musiikin parissa.

Vuosilta 2011, 2012 ja 2013

Linkin avartama äänijakso ilmentää jokseenkin geneeristä tuotantoani, päämääriäni synnyttää dynaamisesti korkealaatuista musiikkia, joka vastaisi musiikkiteollisuuden normeja. (Kyseessä ei siis liene kovinkaan kiteyttävä esiintymä siitä, millaista musiikkia yleisesti teen tai sävellän.)

Sen sijaan mollivaltaiset harmoniat, melodia ja henkevät suvannot matalataajuisten tasaiskujen rinnalla ilmentävät muutosta, niitä lähtökohtia, joita riippumatta nykymaailman konteksteista ynnä odotuksista halajan toteuttaa ja ilmentää, niin musiikin, kuin muun luovan toiminnan kautta.

Tällä kertaa, virkeyden puolesta vaihteeksi hieman jotain erilaista.

Kun ollaan vapaita kontekstien kahleista, nidotaan käsityksiä kun tunnetaan merkityksiä, nostaen esiin uusia näkökulmia. Niitä syntyy aina, kun yritämme hioa pulmia ristiriitojen tuomia.

Näin lopuksi voidaan vain ihmetellä, mitä edellä oleva teksti oikeastaan käsittelee käsitteellisine kiemuroineen? Siitä voivat heijastua jokseenkin huolestuneen kirjoittajan tarve tuottaa hiljaiseen blogiinsa uutta sisältöä, kuin pääasiassa musiikin käsitettä pohtivan taannoisen tajunnanvirran uudelleen jäsennetty esiintymä erilaisin kiertoilmauksin. Joka tapauksessa, on tuuli kääntynyt tämän blogin piirissä, eikä kaikkivoivaa pohdintaa musiikista ja sen lukemattomista ilmiöistä kenties jatkossa tule esiintymään. Sitä tietää voi en, mutta tulevaa aavistellen nyt väliksi kirjoituksen päättänen.

Kaikesta huolimatta, iIloista joulun odotusta kaikille lukijoille, verkkovaeltajille, musiikin ystäville ja muille itsestään tietoisille olioille, joita kykenen kaikkeudessa käsittämään!